Rakennusalan elvytystoimet purevat jo jossain määrin, ja korjausrakentaminen on vilkasta. Asuntokauppakin osoittaa
piristymisen merkkejä.

Rakennushankkeisiin kohdistettu elvytys kohentaa työllisyyttä merkittävästi, ja siksi työvoimavaltainen
rakennusala on erinomainen elvytyskohde. Elvytyksellä on yhteiskunnallista merkitystä muutenkin. Jos rappeutuneet sillat ja homekoulut saadaan nyt sen nimissä korjattua ja samalla ehkäistään tulevaa peruskorjausruuhkaa, taantuma voi olla hyväkin asia.

Johtaja Risto Pesonen Rakennusteollisuudesta muistuttaa, että kriisit saavat yritykset virtaviivaistamaan toimintojaan ja katsomaan kustannusten muodostumista hyvin tarkkaan. Taantuman aikana on myös mahdollista nostaa rakentamisen laatua. Kustannukset ovat laskeneet, osaavaa työvoimaa on saatavissa eikä ole niin kiire.                - Esimerkiksi viime laman aikaan rakennettiin monia mainiosti suunniteltuja, laadukkaita asuinalueita kohtuuhinnalla, muistaa Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi ja mainitsee esimerkkinä Helsingin Ruoholahden.

Aallonpohjassa nyt tai ensi vuonna

Rakennusalan työttömyysluvut puhuvat kuitenkin synkkää kieltään. Harjuniemi uskoo, että työllisyys on jo aallonpohjassa.  - Rakennusalan kausivaihtelu petraa hieman tilannetta kesää vasten. Uudiskohteet ovat jo niin pitkällä, että työvoima on suurelta osin purkautunut kortistoon. Arvioiden mukaan rakennusalan työttömyys nousee 15 000-16 000 henkilöön, ja tuo 15 000 on jo saavutettu. Harjuniemen antamassa luvussa ovat mukana vain Rakennusliiton jäsenet, joten todellisuudessa lomautukset ja työttömyys koskettavat vielä paljon useampia. Risto Pesonen arvioi rakennusalan lomautettujen ja irtisanottujen yhteismääräksi 40 000. Lisäksi hän uskoo, että pahin on vielä edessä, ja työllisyyden kannalta vaikeimmat ajat koittavat vasta ensi talvena.

Osa lomautetuista tai irtisanotuista työllistyy kesän aikana, mutta nähtäväksi jää, pysyvätkö työttömyysluvut silti suurina. Tänä vuonna alan työpaikoista uskotaan häipyvän 23 prosenttia. Rakennusala työllistää suoraan noin 160 000-170 000 henkilöä mukaan lukien toimihenkilöt, yrittäjät ja johtajat.

Pakko rakentaa lisää asuntoja

Rakentamisen sektoreista talojen uudisrakentaminen on kärsinyt taantumasta eniten. Kun normaalitilanteessa rakennetaan vuosittain noin 30 000 uutta asuntoa, tänä vuonna jäädään alle 15 000 asunnon aloituksen. Toimitiloja rakennetaan vielä, mutta tyhjien toimitilojen määrä on jo lisääntynyt. Omakoti- ja jopa maatalousrakentaminenkin on vähenemään päin. Kovan rahan asuntojen rakennuksia ei ole käynnistetty viime kesän jälkeen lainkaan, mutta vuokra-asuntotuotantoa sentään kyllä. Nousukautena kovan rahan markkinat vetivät niin hyvin, että tuettua vuokrarakentamista oli hyvin vähän. Tonttikustannukset olivat niin kovat, että vuokratkin olisivat nousseet järjettömän suuriksi. Nyt vuokra-asuntotuotannon mahdollisuuksia on parannettu. Vaikka asuntokauppa pysähtyi viime syksynä lähes täysin, rakennusyhtiöiden käsissä on alle 4 000 valmista asuntoa. Viime laman aikaan varasto oli 14 000 asuntoa, joten tilanne ei ole nyt läheskään niin paha. Ja kun uusia ei juuri enää valmistu, myymättömien asuntojen määrä on jo laskussa. - Ensi syksynä uusien asuntojen tarjonta on vähäinen, Pesonen uskoo. Asuntojen kysynnän kasvu on väistämätöntä. Harjuniemen mukaan uusia asuntoja on suorastaan pakko alkaa rakentaa enemmän ensi vuoden loppupuolella.

Nyt kannattaa remontoida

Kun uudisrakentaminen vähenee, korjausrakentamisen merkitys kasvaa. Rakennusalan työtunneista jo yli puolet tulee tänä vuonna korjausrakentamisesta, ja korjattavaa tässä maassa riittää. Isot kunnat ja seurakunnat investoivat nyt korjausrakentamiseen. Esimerkiksi homekoulujen korjausta tuetaan sadalla miljoonalla eurolla. - Korjausrakentamisen taso näyttää pysyvän yllä julkisten korjaushankkeiden ja korjausavustuksen ansiosta. Se on aivan ratkaisevaa työllisyyden kannalta, Harjuniemi sanoo. 125 miljoonaa, jotka on varattu taloyhtiöiden korjausavustukseen, merkitsevät töitä 1,25 miljardin edestä, sillä korjausavustus kattaa 10 prosenttia kuluista. Nyt myös urakkatarjouksia saa. Kun vielä lainojen korot ovat laskeneet, taloyhtiöiden on todella kannattavaa käynnistää remontteja.

- Nyt pitäisi remontoida paljon, sillä 7-10 vuoden kuluttua korjattavaa on niin paljon, että tekijät loppuvat. Korjausavustus onkin pistänyt vauhtia taloyhtiöihin. Suunnittelutoimistot ovat jo työn touhussa, ja talotekniikkayritykset ovat saaneet paljon urakkatarjouspyyntöjä. - Putkiremonttien suunnittelu on sen verran hidasta, ettei niitä välttämättä ehditä käynnistää, mutta on paljon muitakin, nopeammin käynnistettäviä korjauskohteita, Pesonen muistuttaa.

Esimerkiksi katto-, julkisivu- tai ikkunaremontit ehtii hyvin käynnistää tänä vuonna. Putkiremonteissa pelkona on, että syksyllä aletaan pyytää urakkatarjouksia liian kiireellä tai vaillinaisesti valmistelluista hankkeista. Siksi korjausavustukselle toivotaan jatkoaikapäätöstä hyvissä ajoin ennen vuoden loppua. Risto Pesonen toivoo myös virkamiehiltä tukea korjausrakentamiselle, niin että esimerkiksi isompien töiden vaatimien rakennuslupien
myöntämistä kiirehdittäisiin.

Elvytys puree infraan

Infrarakentamisen näkymät ovat elvytystoimien ansiosta paremmat kuin muilla rakentamisen sektoreilla. Valtion 1. lisäbudjetti kohdistuu tie- ja siltahankkeisiin, jotka olivat toimeenpanolistalla jo muutenkin. Kyseessä ei siis ole elvytys elvytyksen vuoksi, vaan järkevät kohteet, joiden aloitus vain olisi ilman lisäbudjettia siirtynyt
myöhempään.

- Maassamme on tuhatkunta korjausta vaativaa siltaa. On hieno juttu, että niitä saadaan nyt remontin alle, kansliapäällikkö Harri Pursiainen liikenne- ja viestintäministeriöstä kehuu. Vuonna 2009 käynnistetään neljä suurempaa väylähanketta: Vt 5 eli Kallan sillat Kuopiossa, Vt 14 eli Savonlinnan keskusta, Kt 51 eli Kivenlahti-Kirkkonummi ja Vt 6 Joensuussa. Lisäksi elvytysrahaa suunnataan perusväylänpitoon. Tälle vuodelle väylänpitoon osoitettiin 141 miljoonaa euroa elvytysrahaa, mikä lisää kokonaisbudjettia lähes 10 prosentilla. Perustienpitoon tuli 50 miljoonaa euroa lisää.

- Elvytyskohteet on valittu poliittisin perustein, ja niitä on ympäri maata. Kohteista on tehty myös erittäin tarkka hyöty- ja kustannuslaskenta. Eli vaikka tarkoituksena on nimenomaan elvyttää ja turvata työllisyyttä alueellisestikin tasapainoisella tavalla, samalla tehdään hyvää liikennepolitiikkaa, Pursiainen kertoo. Kohteet on valittu niin, että ne voidaan polkaista käyntiin mahdollisimman nopeasti. Suunnittelu on jo pitkällä, ja hankkeita aletaan käynnistellä.

- Kyselyjen määrä on lisääntynyt selvästi, mikä kertoo siitä, että paljon hankkeita on tulossa. Elvytysraha näkyy siis jo, Lemminkäinen Infra Oy:n toimitusjohtaja Henrik Eklund vahvistaa.

Edessä työvoimapula

Niin synkiltä kuin rakennusalan työllisyysnäkymät tällä hetkellä näyttävätkin, jo parin vuoden päästä saattaa tilanne kääntyä päälaelleen. Rakennusalan ikärakenteen takia eläkkeelle siirtyy paljon väkeä. Riski on, että nyt irtisanotut ehtivät siirtyä muille aloille ennen tilanteen paranemista. Rakentamiseen tarvitaan joka tapauksessa piakkoin paljon nuoria. - Alalle on hakeutunut hyviä ihmisiä, ja jos heidät saadaan kouluista ulos ilman keskeytyksiä ja jäämään alalle, hyvä runkoväki suomalaiselle rakentamiselle on kunnossa, Matti Harjuniemi uskoo. Viime aikoina rakennusala onkin ollut suosittu koulutusala, ja koulutusmäärät ovat kasvaneet kahden viime vuoden aikana. - Käsillä tekemistä arvostetaan taas, ja rakennuksissa kädenjälki jää pysyvämmäksi kuin monella muulla alalla, Risto Pesonen perustelee rakennusalan suosiota. Nyt on kriittisintä saada opiskelijoille ja vastavalmistuneille kesätöitä, jotta he kiinnittyisivät alalle. Työmarkkinajärjestöt ovatkin sopineet, että opiskelijoita ja vastavalmistuneita saa palkata kesätöihin ja määräaikaisuuksiin, vaikka yrityksessä olisi jouduttu lomauttamaan vakituisia.

- Nyt ei pidä hukata tuhansia ihmisiä, jotka valmistuvat pian. Jos huono työllisyystilanne jatkuu yli kolme vuotta, se vähentää nuorten halukkuutta rakennusalalle, Harjuniemi sanoo.

Korjausrakentaja

TAANTUMA LISÄÄ KORJAUSRAKENTAMISEN merkitystä entisestään. Lemminkäisellä on korjausrakentamiskokemusta ja -osaamista kaikilla neljällä toimialallaan: talonrakentamisessa, infrarakentamisessa, talotekniikassa ja rakennustuotteissa. Lemminkäinen Talo Oy:n korjausrakentamisen palveluihin kuuluvat niin toimitilojen korjaus ja uudistaminen kuin kiinteistöjen käyttötarkoitusmuutoksetkin. Asuinkiinteistöille tehdään linjasaneerauksia, julkisivukorjauksia ja jälkiasennettavia hissiratkaisuja.

- Korjausrakentamisen kehittäminen on yksi vahvoja painopistealueitamme, Lemminkäinen Talo Oy:n toimitusjohtaja Juha Nurmi kommentoi. Infrarakentamisen toimialalla suuri osa toiminnasta on korjausrakentamista
suhdanteista riippumatta. Teiden päällystäminen on sitä valtaosin. Myös yhdyskuntarakentamisen puolella, esimerkiksi pohja- ja betonirakentamisessa, on korjausrakentamista uudisrakentamisen lisäksi.
- Infrapuolella ei perinteisesti ole korjausrakentamista erotettu omaksi osa-alueekseen, kuten talonrakennuksessa, vaan se on merkittävä osa koko toimintaa, painottaa Lemminkäinen Infra Oy:n toimitusjohtaja Henrik Eklund.
Tekmanni Oy:n kaikesta toiminnasta puolet on korjausrakentamista. Vahvimmin se painottuu talotekniikan alueella. Kokeneelta taloteknisten järjestelmien toimittajalta saa kaikki LVIS-työt yhdestä talosta. - Uudellamaalla teemme eniten putkiremontteja, mutta usein mukana ovat myös ilmastointi- ja sähkötyöt. Jyväskylässä tehdään remonttien yhteydessä paljon rakennusteknisiä töitä: muun muassa laatoitetaan kylpyhuoneet, asennetaan kaapistot tai uusitaan valaistukset, luettelee Tekmanni Uusimaa Oy:n toimitusjohtaja Heikki Pesu.

Rakennustuotteet-toimialaan kuuluva Lemminkäinen Katto Oy toteuttaa kattoremontteja avaimet käteen -periaatteella. Myös pihakansien ja siltojen vedeneristys kuuluu sen osaamisalueeseen. Piharemonteissa parannetaan usein pihojen tasoa ja viihtyisyyttä erilaisin kivetyksin ja reunuksin, jotka kuuluvat Lemminkäinen Betonituote Oy:n osaamiseen.